Yksi suosikkilainoistani Dogenilta on myös yksi hänen oudoimmistaan. Se menee näin.

“Ikiaikaisten sanoissa, ´koko maailmankaikkeus kymmenessä suunnassa on yksi silmä´, ja lisäksi, on tuhansia silmiä sormien päissä, on oikean Dharman tuhansia silmiä, on tuhansia silmiä korvissa, on tuhansia silmiä kielen kärjessä, on tuhansia silmiä mielen kärjessä, on läpikotaisin todellistuneen mielen tuhansia silmiä, on läpikotaisin todellistuneen kehon tuhansia silmiä, on tuhansia silmiä kepin päässä, on tuhansia silmiä ennen kehoa, on tuhansia silmiä ennen mieltä, on tuhansia kuoleman silmiä kuolemassa, on tuhansia eloisuuden silmiä eloisuudessa, on tuhansia minän silmiä, on tuhansia ulkopuolisen maailman silmiä, on tuhansia silmiä silmien todellisessa paikassa, on tuhansia harjoituksessa oppimisen silmiä, on tuhansia silmiä linjassa pystysuoraan ja on tuhansia silmiä linjassa vaakatasossa.”

Tämä ote on kirjoitelmasta nimeltään Mujo Seppo. Vakiintunut käännös tästä otsikosta on “ei-tajuiset puhuvat Dharmasta” tai jokin muunnelma tästä. Se liittyy ikiaikaiseen buddhalaiseen opetukseen siitä, että jopa elottomat kohteet, kuten joet ja kivet, tai ei-tajuiset elävät asiat, kuten puut ja narsissit, voivat opettaa meille buddhalaisuutta.

Mutta mitä hittoa on kaikki tuo silmähomma?

Onko se niin kuin vanhassa Misfitsin kappaleessa 20 Eyes in My Head? Tai vanhassa Roger Cormanin tieteiselokuvassa The Beast With a Million Eyes?

Dogen käyttää Shobogenzossa paljon sanaa “silmät”. Joskus se tarkoittaa yksinkertaisesti perinteisiä silmiä, kuten niitä, joita käytät tämän tekstin lukemiseen. Mutta toisinaan hän käyttää silmät-sanaa vertauskuvana.

Esimerkiksi, monissa hänen kirjoituksissaan hän puhuu “oppimisen silmistä” tai “harjoituksessa oppimisen silmistä”. Shoaku Makusassa, kirjoituksessa, jonka nimesin uudelleen muotoon Don’t be a jerk samannimisessä kirjassani, hän puhuu “tarmokkaista silmistä”, joiden hän sanoo olevan auringossa ja kuussa. Kirjoituksessa nimeltä Bukkyo, joka tarkoittaa Buddhan opetusta, hän sanoo sanonnan “Buddhan mieli” tarkoittavan Buddhan silmää. Ja kirjoituksessa Kokyo (Ikuinen peili) hän sanoo, että mieli ja silmät ovat samanlaiset.

Nishijima roshin mukaan Dogen käyttää sanaa “silmä” tai “silmät” ilmaisemaan kokemuksen, aistimuksen tai intuition tilaa.

Okei. No miten hitossa sitten tikun nokassa on tuhansia silmiä? Tai tuhansia silmiä hetkessä ennen tätä hetkeä? Tai kuolemassa? Tai missään niistä hullunoudoista asioista, joita hän luettelee?

Yrittääkö Dogen sanoa, että elottomissa asioissa kuten kepeissä olisi kokemisen tiloja? Pyrkiikö hän vihjaamaan, että hetki ennen nykyhetkeä voi havaita asioita? Ajatteleeko hän ulkopuolisella maailmalla olevan intuitio? Tarkoittaako hän, että kaikilla näillä asioilla ja muillakin on mielet?

Uskon, että hän tarkoittaa.

Tiedän tämän kuulostavan sekopäiseltä meistä useimpien mielestä. Monet Dogenin sanomat asiat kuulostavat sekopäisiltä. Hee Jin Kim osui oikeaan kutsuessaan Dogenia “mystiseksi realistiksi”. Hänellä oli varmuudella molemmat jalat tukevasti maassa. Monet hänen kirjoituksistaan käsittelevät mitä tavallisimpia arkisia asioita, kuten vessassa käymistä, kasvojen pesemistä tai päivällisen valmistamista. Ja kuitenkin hän myös sinkoilee tangenttien suuntiin siitä, miten kielesi kärjessä on tuhansia silmiä ja kuinka sinä ja minä ja jokainen tuntemamme, olemme itse asiassa välineitä, joita maailmankaikkeus käyttää kokeakseen itseään.

Tämän vuoksi pidän Dogenista niin paljon. Hän seisoo rajalla, jonka toisella puolella on sekopäisyys ja toisella järkevyys. Samalla tavalla kuin Spinal Tapin David St. Hubbins havaitsi, että “typerän ja fiksun välinen raja on seitinohut”, ehkä myös sekopäisen ja järkevän välinen raja on hiuksenhieno.

Brad Warner julkaisi tämän kirjoituksen hardcorezen.info-blogissaan 15.6.2019 nimellä “The Eyes of Dogen”

Luettu Kajo Zendo Turun viikkozazenissa 20.6.2019