Tässä on kysymys postilaatikostani:
Mikä tekee jostakusta zenbuddhalaisen? Oletan, että monet muutkin, joilla on juuret länsimaisessa kristinuskossa, kokevat, että meidän täytyy täyttää tietyt ehdot, jotta olisimme”valideja” tai ”tosiuskovia”. Olisiko se joku joka harjoittaa zazenia, seuraa kahdeksanosaista polkua ja kymmentä harjoitusohjetta sekä tekee parhaansa muiden auttamiseksi?
Näin vastasin:
Tuo on vaikea kysymys. Se oikeastaan riippuu siitä, haluatko kertoa ihmisille olevasi zenbuddhalainen vai et.
On olemassa Jukai-niminen seremonia, jossa muodollisesti ja julkisesti lupaat seurata buddhalaisia harjoitusohjeita. Suoritettuasi seremonian, olet ”virallisesti” zenbuddhalainen. Saat uuden nimen ja todistuksen ja kaikkea! Kun ihmiset sanovat olevansa jonkin tietyn zen-opettajan oppilaita, he yleensä tarkoittavat, että ovat läpikäyneet harjoitusohjeseremonian tuon opettajan johdolla.
Dogen kuvailee seremoniaa yksityiskohtaisesti Shobogenzon luvussa nimeltä Jukai. Tässä joku lukee kyseistä lukua ääneen YouTubessa. Ja tässä on kirjoitettu englanninkielinen käännös. Ja tässä on oman opettajani näkemys harjoitusohjeista ja niiden merkityksestä.
Dogen vastusti luokitusta ”zenbuddhalainen”. Hän sanoi, että hän opettaa Buddhadharmaa, ei zen-nimistä buddhalaisuuden alalajia. Opettajani ei myöskään pitänyt sanasta ”zenbuddhalaisuus”. Minä käytän sitä, koska minun on pakko. Sillä nimellä useimmat eurooppalaiset ja amerikkalaiset kutsuvat sitä buddhalaisuuden muotoa, jota harjoitan. Joten hiukan vastahakoisesti hyväksyn sanan ja käytän sitä. Mutta aina kun kuulen jonkun sanovan, ”Hei! Olen zenbuddhalainen!” se ilmaisee minulle, ettei tuo henkilö ole tutustunut zenbuddhalaisuuteen kovin perusteellisesti.
Oli miten oli, mitä minuun tulee, jos joku haluaa kutsua itseään ”zenbuddhalaiseksi”, niin hyväksyn sen, samalla tavalla kuin hyväksyn muiden ihmisten erilaiset valitut identiteetit. Odottaisin, että henkilöt, jotka kutsuvat itseään ”zenbuddhalaisiksi”, harjoittavat säännöllisesti zazenia ja pyrkivät parhaansa mukaan noudattamaan harjoitusohjeita. Odottaisin heidän tietävän zenbuddhalaisuuden filosofiasta ja historiasta edes perusteet. Toisaalta, tiedän ihmisiä, jotka kutsuvat itseään ”zenbuddhalaisiksi” tekemättä ainoatakaan noista asioista. En vaivaudu väittelemään heidän kanssaan.
Mitä uskomuksiin tulee, niillä ei ole paljoa väliä. Buddhalaisuus ei ole uskomusjärjestelmä. Tähän perään pitää tosin lisätä, että on olemassa sellaisia buddhalaisuuden muotoja, joissa uskomuksillasi on paljonkin väliä. Mutta buddhalaisuuden zen-muodossa uskomuksia ei pidetä kovin tärkeinä. Opettajallani oli tapana sanoa: ”Uskon maailmankaikkeuteen”.
Jotkut zenbuddhalaiset uskovat uudelleensyntymään. Toiset eivät. Jotkut zenbuddhalaiset uskovat Jumalaan. Toiset pitävät itseään ateisteina. Tiedän jopa sellaisia zen-harjoittajia, jotka pitävät Jeesusta Herranaan ja Vapahtajanaan. En ole varma, kutsuvatko he itseään ”buddhalaisiksi”. Mutta he voisivat kutsua itseään sellaisiksi, ja useimmilla zenbuddhalaisilla ei olisi kertakaikkiaan mitään sitä vastaan.
Brad julkaisi alkuperäisen tekstin ”What Makes Someone a Zen Buddhist” blogissaan 17.11.2020.