Angel City Zen Center pitää zen- ja joogaretriitin Baldy-vuoren zenkeskuksella 5.-7.4.2019. Lähdehän mukaan! (Suom. huom. Brad Warner Suomessa retriitillä 29.5.-2.6.2019 Lisätiedot ja ilmoittautumiset täältä.

Kun mietin, mitä sanoisin mainostaakseni retriittiä, selailin vanhoja blogejani. Löysin kirjoituksen tammikuulta 2013, muutamaa kuukautta ennen meidän ensimmäistä Baldy-vuoren retriittiämme. Se, miten kuvailin millaista retriitistä tavoittelin, oli se mitä meidän retriiteistämme tuli.

Joten tässä tulee pieni pläjäys menneisyydestä:

***

Tämä tulee olemaan täysverinen zen-retriitti (kutsutaan myös sesshiniksi, joka tarkoittaa “sydämen/mielen koskettamista”). Osallistujien vaaditaan noudattavan hiljaisuutta suurimman osan kolmesta päivästä. Kännyköiden ja tietokoneiden käyttö ei ole sallittua. Ensisijainen toiminta on zazen. Siellä ei ole työpajoja, pelejä tai makkaranpaistoa ja vaahtokarkkien paahtamista. Huumeiden ja alkoholin käyttöä ei suvaita. Mutta siellä tulee olemaan hetki joogaa joka päivä, lausuntaharjoitus joka aamu, muutamia minun puheitani ja niiden jälkeiset kysymys-vastaustuokiot, työjakso joka päivä ja mahdollisuus dokusaniin (henkilökohtainen tapaaminen kanssani) kaikille osallistujille. Siellä tulee olemaan myös vapaa-aikaa patikointia ja ulkoilua varten.  

Kun Nina Snow, meidän vakio-joogaohjaajamme, ja minä palasimme Baldy-vuorelta maanantaina, ystäväni alkoi puhua minulle tavoista, joilla me hänen mielestään voisimme saada enemmän osallistujia retriiteillemme ja siten saada enemmän rahaa. Hän sanoi, että voisimme lisätä hauskoja aktiviteetteja, enemmän puheita, vähemmän zazenia, jne. Ja, tietenkin, kaikki tämä toisi enemmän ihmisiä. Mutta silloin se ei olisi zen-retriitti. Se olisi jotain muuta. Parhaimmillaan se voisi olla viikonloppu vuorilla zazeneilla höystettynä. Mikä, myönnän, ei olisi huonoin asia, mitä ihmiset voisivat tehdä.

Mutta kuulepa tätä. Ihmiset aina valittavat, että heidän mielensä on liian kiireinen meditointiin.

Mielesi ei ole liian kiireinen meditointiin.  

Minulla ei ole väliä, kuka olet tai kuinka kiireinen mielesi on. Mielesi on aivan yhtä kiireinen kuin kaikkien muidenkin. Sinun mielesi ja Buddhan mieli ovat samalla tavoin yhtä kiireisiä. Meditaatio on vaikeaa kaikille, jotka sitä tekevät. Jokaiselle. Jos ei olisi vaikeaa istua paikallaan ja olla hiljaa, niin kukaan ei rakentaisi jättiläismäisiä patsaita kunnioittaakseen ihmisiä, joiden kuuluisuuden pääsyy on, että he pystyivät istumaan paikallaan ja olemaan hiljaa. Se on kovaa työtä. Mutta sinä pystyt siihen.

Yksi syistä, joka laittaa henkilön mielen näyttämään “liian kiireiseltä meditointiin” on tapamme jatkuvasti yllyttää aivojamme tarpeettomalla tiedolla ja ärsykkeillä. Se on kuin istuskelisit tökkimässä silmääsi sormellasi yhä uudelleen ja sitten valittaisit, ettet pysty näkemään kunnolla.

Retriitit, joissa osallistujat voivat jutella tai pelailla tietokoneillaan tai mennä retkille paikallisiin nähtävyyksiin jne. varastavat noilta osallistujilta mahdollisuuden uppoutua syvälle hiljaisuuteen.

Tällaiset retriitit voivat tarjota superkiireisille ja superkiihtyneille mahdollisuuden olla vähän vähemmän kiireisiä ja vähän vähemmän kiihtyneitä. Ja tämä on ok, oletan.

Mutta tämä ei ole sitä mitä varten zen-retriitti on. Zen-retriitillä mennään syvälle hiljaisuuteen useaksi päiväksi. Ja voit mennä syvälle hiljaisuuteen useaksi päiväksi vain menemällä syvälle hiljaisuuteen useaksi päiväksi. Sitä ei voi tehdä vähän sinne päin.

***

Sanoin näin kuusi vuotta sitten, ja retriittimme ovat edelleen tällaisia.

Anna kun kerron esimerkin, millaisia meidän retriittimme eivät tule olemaan, jotta saisit vähän käsitystä siitä, mitä muut porukat tekevät nykyisin “zenin nimissä”.

Sain tällä viikolla sähköpostin, jossa oli mainos retriitistä nimeltään “Kolmen päivän yhteisöllinen itse ja yhteisöllinen karma sesshin” Brooklynin zenkeskuksella. Tässä on osa heidän kuvauksestaan: “Tämän kolmen päivän sesshinin aikana me tulemme käsittelemään opetuksia karmasta, tyhjyydestä ja paheettomuudesta liittyen kollektiivisiin rakenteisiin itsestä.”

Huh. Jatkakaa vain…Muutamaa virkettä myöhemmin he sanovat: “Kun meitä pyydetään katsomaan patriarkaattia tai rodullisia identiteettejä ja valkoisuutta, me emme osoita kohti yksilöllistä tai henkilökohtaista, vaan kohti tapoja, joilla me ilmennämme kollektiivista minää, jolla on tiedostamattomia karmisia vaikutuksia yli sen, mitä meille on mahdollista nähdä henkilökohtaisen linssimme läpi.”

Eli tämä on Brooklynin zenkeskuksen ajatus sopivasta tekemisestä sesshinillä (täällä on heidän koko kuvauksensa) Se ei osu omani kanssa yhteen millään lailla. Minua surettaa nähdä, miten rappioituneeksi perinne on tullut.

Minulle zen-sesshin on aikaa katsoa syvälle itseen, ei muodikkaan ja erottelevan identiteettipolitiikan trendikkään linssin läpi, vaan pitkään vakiintuneen zen-perinteen mukaisesti.

On paljon paikkoja, joissa voi puhua roduista, ja valkoisuudesta, ja patriarkaatista. Enemmän kuin riittävästi. Ihmiset puhuvat näistä aiheista nykyisin kaikkialla. Toisaalta on harvinaista ja kallisarvoista voida kokoontua yhteen ihmisten kanssa, jotka eivät vain halua puhua zenistä, vaan myös oikeasti tehdä sitä.

Minulle ajatus zen-retriitin tuhlaamisesta puhumiseen sellaisista asioista kuin valkoisuus, rotu ja patriarkaatti on perinpohjin kammottava. Se on tapa tehdä juuri sitä, mitä kuusi vuotta sitten lupasin olla tekemättä, “yllyttää aivojamme tarpeettomalla tiedolla ja ärsykkeillä” ja vertauskuvallisesti tökkiä itseämme silmään varmistaaksemme ettemme näe mitään selkeästi pitkien tiukan zazen-harjoituksen jaksojen aikana.

Mitä Brooklynin zenkeskus tekee sesshinillään loukkaa koko sesshinin tarkoitusta, minun ei-niin-nöyrän näkemykseni mukaan. Lupaan, etten tee näin sinulle tämän vuoden huhtikuussa tai millään vetämälläni retriitillä.

Tulen johtamaan vähintään kuusi sesshiniä tänä vuonna (ks. alla vahvistettujen tapahtumien päivämäärät). Kun pidän puheita näillä sesshineillä, tulen paneutumaan Dogenin ja muiden tämän perimyslinjan suurten opettajien töihin. Tiedän sen olevan harvinaista, että ihmiset saavat mahdollisuuden altistua Dogenin tapaisille näkemyksille. On erityisen harvinaista kuulla Dogenin filosofiaa ja samalla tehdä samaa harjoitusta, jota hän teki ja mitä hän opetti muille.

Pidän eri puheen jokaisella oppitunnilla jokaisella näistä sesshineistä. Siitä huolimatta olen varma, että minulta eivät vakiintuneesta perinteestä nousevat aiheet koskaan loppuisi ja löytääkseni jotain sanottavaa, olisin pakotettu katsomaan, mikä on kuumaa kamaa sosiaalisessa mediassa.

Minulla ei ole retriiteillä aikaa puhua aiheista, joista voit lukea mistä tahansa satunnaisesta jutusta Huffington Postissa tai kuulla vaikka kuinka monelta kimeältä, meluisalta YouTube-videolta.

Julkaissut Brad Warner 7.3.2019 englanninkielisessä blogissaan nimellä “What a Zen Retreat Is and What It Is Not”
Luettu Kajo Zendo Turun viikkozazenissa 14.3.2019


Bradin retriittien päivämääriä ja paikkoja:
5.-7.4.2019 Zen & Yoga -retriitti Baldy-vuoren zenkeskuksella
30.5.-2.6. Retriitti Lammin retriittikeskuksella, Kataloinen, Hämeenlinna, Suomi
Ilmoittautumiset ja lisätiedot
3.-5.6. Puhetilaisuus, Wien, Itävalta
7.6. Puhetilaisuus, Praha, Tsekin tasavalta
8.6. Retriitti, Praha, Tsekin tasavalta
10.6. Varsova, Puola
12.-16.6. Domicilium retriitti, lähellä Munchenia Saksassa
19.-23.6. Benediktushof retriitti, lähellä Wurzburgia
24./25.6. Puhetilaisuus, Nijmegen, Alankomaat
29.6.-2.7. Hebden Bridge retriitti, Englanti
4.7. Puhetilaisuus, Lontoo, Englanti
6.7. Puhetilaisuus ja zazen, Pariisi, Ranska