Dogenin keittokirja

En yleensä kirjoita pitämiäni puheita etukäteen. Benediktushofin retriittikeskuksessa Saksan Holzkirchenissä pitämäni puheen piti mennä kääntäjän kautta ja siksi kirjoitin sen edeltä. Se perustuu yhteen kappaleeseen kirjassa, jota kirjoitan juuri ilmestyneen Don’t Be a Jerk -kirjani jatkoksi. Koska se tuli käännettäväksi, yritin yksinkertaistaa kieltä ja poistaa kaiken slangin tai amerikkalaiset kielelliset vertauskuvat. Mutta fanit, älkää huoliko, kaikki tuo matsku palautetaan paikalleen ennen kirjan julkaisua. Minä myös lyhensin Dogenin Ohjeita kokille -tekstiä huomattavasti. Kirjan versio tulee olemaan suunnilleen kaksi kertaa tämän version pituinen.

 

Benediktushof, Lokakuun 23. vuonna 2016

Dogen syntyi vuonna 1200. Dogenin äiti oli japanilaisen tuomioistuimen virkamiehen rakastajatar, eli Dogen oli mitä me lännessä nykyään kutsumme “aviottomaksi lapseksi”.

Dogenin isä salamurhattiin, kun Dogen oli kolmivuotias. Dogenin äiti kuoli, kun Dogen oli seitsemän. Näistä syistä hän yritti kovasti löytää jonkinlaista vakautta elämäänsä. Niinpä hänestä tuli kaksitoistavuotiaana buddhalaisen tendai-koulukunnan munkki.

Nuorella Dogenilla oli kysymys, joka vaivasi häntä. Hän kysyi vanhemmilta munkeilta: “Buddha sanoi meidän olevan täydellisiä juuri sellaisena kuin olemme. Miksi siis meidän pitää tehdä näitä kaikkia ihmeellisiä harjoituksia, kuten lausumista, meditointia, kaapujen pitämistä ja niin edelleen?”

Kukaan ei osannut vastata hänelle. Hän kuitenkin kuuli uudesta temppelistä, jossa opetettiin buddhalaisuutta nimeltään zen. Se oli Kyoton ensimmäinen zen-temppeli ja vasta toinen Japanissa. Vuonna 1217 Dogen meni tuohon temppeliin munkiksi.

Dogen lähti kyseisen temppelin opettajan Myozenin kanssa Kiinaan vuonna 1223, oppiakseen sikäläisistä zen-harjoituksista. Ensin Dogen oli pettynyt kiinalaiseen zeniin. Sitten hän vuonna 1225 tapasi opettajan nimeltään Tendo Nyojo, joka kertoi hänelle: “Tien harjoittaminen omistautuneesti on itsessään valaistuminen. Harjoituksella ja valaistumisella ei ole eroa, eikä zazenilla ja arkisella elämällä.” Tämä teki vaikutuksen Dogeniin ja hänestä tuli Tendo Nyojon oppilas.

Vuonna 1227 Tendo Nyojo teki Dogenista yhden perinteensä jatkajista ja Dogen palasi Japaniin. Hän alkoi kirjoittaa Kiinassa näkemistään harjoituksista ja Tendo Nyojolta oppimastaan filosofiasta.

Vuonna 1233 hän perusti temppelin Ujin kaupunkiin Kyoton lähelle, joka oli Japanin pääkaupunki ja buddhalaisten opintojen keskipiste. Kymmenen vuotta myöhemmin hän muutti kaukaiseen Echizenin provinssiin (nyk. Fukuin prefektuuri) ja aloitti temppelin nimeltään Eihei-ji. Jotkut sanovat hänen muuttaneen, koska vanhempien, vakiintuneempien zen-temppelien johtajat johtajat pakottivat hänet lähtemään Kyotosta.

Hän jatkoi jättimäisen Shobogenzo, todellisen dharmasilmän aarreaitta -kirjan kirjoittamista 53-vuotiaana vuonna 1253 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Shobogenzoa hän ei saanut koskaan valmiiksi, mutta hän tuotti 75 valmista lukua ja 20 muuta lukua, jotka oli saanut miltei päätökseen.

Dogenin oppilaat perustivat monia temppeleitä ympäri Japanin. Soto-zen-koulukunta tuli hyvin suosituksi. Dogenin kirjaa Shobogenzoa ei kuitenkaan luettu laajalti. Itse asiassa sitä ei lukenut ketään 500 vuoteen, paitsi muutamat opintoihinsa uppoutuneet munkit.

Japani sulki rajansa ulkopuolisilta vuodesta 1633 vuoteen 1865. Vuonna 1865 amerikkalainen kommodori Perry pakotti Japanin avautumaan kansainväliselle kaupalle. Jos olet nähnyt elokuvan Viimeinen samurai, se on melko tarkka kuvaus tästä ajasta. Paitsi että Tom Cruise ei ollut siellä.

Yhtäkkiä Japani havaitsi olevansa huomattavasti jäljessä muuta maailmaa ja sen piti uudenaikaistua. Tämä johdatti japanilaiset etsimään japanilaisia asioita, jotka olivat yhtä hyviä kuin vastaavat asiat Euroopassa ja Amerikassa. Näihin kuuluivat myös filosofia ja uskonto.

Vuonna 1925 oppinut nimeltään Tetsuro Watsuji julkaisi kirjan Shamon Dogen (Munkki Dogen), jossa hän esitti Dogenin yhtenä Japanin tärkeimmistä filosofeista. Tämä johti Dogenin töiden uudelleen löytämiseen. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän kirjoitti Shobogenzon 700 vuotta aiemmin, kirjaa lukivat tavalliset ihmiset.

Ensimmäiset englanninkieliset käännökset alkoivat ilmestyä 1970-luvulla. Opettajani Gudo Wafu Nishijima ja hänen oppilaansa Mike Cross tekivät toisen täyden englanninkielisen käännöksen Shobogenzosta 1990-luvulla. Täyden saksankielisen käännöksen teki Nishijiman oppilas Gabrielle Linnebach.

Julkaisin tänä vuonna (suom. huom. 2016) kirjan nimeltään Don’t Be a Jerk, jossa kirjoitin omin sanoin uudelleen useita Dogenin tekstejä Shobogenzosta. Tänä iltana haluaisin lukea teille osan jatko-osasta tuolle kirjalle. Kirjoitus, jonka haluaisin lukea, on nimeltään Tenzo Kyokun tai Ohjeita kokille.

Vaikka se on ensisijaisesti ohjeisto ruuanlaitolle zen-temppeleissa, Tenzo Kyokun on loistava esimerkki niin käytännöllisistä kuin syvän filosofisista Dogenin opetuksista.

Ohjeita kokille ei ole osa Shobogenzoa. Se oli osa joukosta kirjoitelmia, joita hän kirjoitti ohjeeksi, miten pyörittää zen-temppeliä.

Kosho Chido, Eihei-jin kolmastoista apotti, julkaisi kokoelman kirjoituksia, joihin kuului myös Ohjeita kokille, vuonna 1667, yli neljäsataa vuotta Dogenin kuoleman jälkeen. Hän kertoi näiden kirjoitusten olleen “pölyn sinetöimät ja usvien piilottamat” ja oli harvinaista, että kukaan luki niitä. Hän kertoi löytäneensä nämä kirjoitukset “madonsyömästä säiliöstä”. Dogen ei todennäköisesti koskaan pitänyt sitä valmiina ja olisi varmaankin kirjoittanut sen uudelleen, jos olisi elänyt pidempään.

Tässä on joitain osia siitä (minun sanoittamanani):

Kuusi viranhaltijaa johtavat buddhalaisia luostareita. Yksi heistä on pääkokki (tenzo). He kaikki ovat Buddhan oppilaita ja toteuttavat Buddhan työtä. Kokin tehtävä on ohjata kaikkien ruokailuja luostarissa. Pitkältä menneisyydestä lähtien, vain todella heränneet ihmiset ovat voineet tulla pääkokeiksi. Jos sinulla ei ole oikeaa ajattelutapaa, sinä et voi auttaa ketään.

Kiinassa ollessani puhuin monen luostarikokin kanssa ja he kertoivat minulle työstä. Ensimmäiseksi sinun pitää opiskella ikiaikaisia luostarisääntöjä. Sen jälkeen sinun pitää puhua ihmisille, jotka ovat oikeasti tehneet tuota työtä.

Kokin työpäivä alkaa virallisesti lounaan jälkeen. Kun olet saanut kasvikset ja muut ainekset kerättyä, vanhat säännöt sanovat, että sinun tulee suojella niitä kuin ne olisivat omat silmämunasi. Kunnioita temppelin ruokaa kuin se olisi ruokaa keisarille.

Valitse ja valmista kasvikset ja ruoka omin käsin. Älä tee montaa asiaa kerrallaan. Pienikin hyvän ripaus tekee hyvyyden vuoresta niin paljon suuremman, joten älä laiminlyö työsi tekemistä hyvin.

Älä hukkaa vettä, jolla peset riisin. Kiinassa he käyttävät tämän veden puuron keittämiseen seuraavana aamuna.

Kaiken päivää ja kaiken yötä monet asiat tulevat mieleesi. Pidä vain mielesi siinä mitä olet tekemässä, äläkä häiriinny.
Aamiaisen jälkeen tiskaa ja laita kaikki valmiiksi lounaan valmistusta varten. Pääkokin pitää olla tiskialtaalla, kun riisi pestään ja vesi mitataan. Älä jätä tätä kenellekään muulle. Entisinä aikoina he sanoivat: “Ajattele kattilaa kuin se olisi oma pääsi ja vettä kuin se olisi oma veresi.”

Älä valita aineksista, jotka sinulle annetaan. Muista, että tavallisimmat ja tylsimmät asiat voivat olla tapoja astua buddhalaiselle tielle. Älä suhtaudu kevyesti halpoihin aineksiin, äläkä innostu, kun pääset valmistamaan hyviä raaka-aineita. Älä ole kuin ihmiset, jotka muuttavat koko persoonallisuutensa sen mukaan, kenelle puhuvat.

Sinun pitäisi yrittää käyttää samat 75 senttiä (kirjaimellisesti “kolme kolikkoa” ja päätin tehdä niistä 25-senttisiä), jonka isoäitisi käytti ostaakseen halpis-keittovihanneksia ja tehdä hienoin sienikeitto juuri nyt. Ja se ei ole helppoa. Miten voit koskaan toimia sen veroisesti, mitä ihmiset sinua ennen? Jos kuitenkin ponnistelet asian hyväksi oikealla asenteella, sinä pystyt siihen.

Tähän et pääse siten, että mielesi sekoilee ja tunteesi juoksevat ympäriinsä kuin apinalauma. Jos voit, vain yhden kerran, saada nuo apinat kääntämään valon toiseen suuntaan, loistamaan sisäänpäin, tulet luonnollisella tavalla yhdeksi sen kanssa, mitä ikinä teetkin.

Käsittele jopa salaatinpalasta kuin olisit itse Buddha ja nyt sinun, itsensä Buddhan, pitää tehdä jollekin voileipä. Se on todellista jumalallista voimaa. Se hyödyttää kaikkia.

Älä hukkaa aikaa päivän aikana. Se mitä teet juuri nyt, tuottaa siemenen, josta kasvaa seuraava sato viisaita ihmisiä. Kaikkien saattaminen rauhaan tekemällä työsi hyvin, on tapa, jolla muutat itsesi ja kaikki muut.

Ollessani Kiinan Tendo-vuorella luostarissa, paikan pääkokkina oli kaveri nimeltään Yong. Yhtenä päivänä, lounaan jälkeen, satuin huomaamaan hänet pihalla laittamassa sieniä kuivumaan. Oli kuumaa ja hän oli tosi hikinen. Hän oli vanha mies, jolla oli suuret valkoiset kulmakarvat, hän oli kumartuneena tämän rankan työn ääreen, hän kulki bambuiseen kävelykeppiin nojaten, eikä hänellä ollut hattua suojaamassa aurinkoa polttamasta hänen kaljua päätään.

Kysyin, miten vanha hän oli. Hän kertoi olevansa 68. Minä sanoin “mikset etsi jotain toista henkilöä tekemään tämän työn?”

Hän sanoi: “Muut ihmiset eivät ole minä.”

Sanoin, että “ulkona on nyt paahtavan kuumaa. Miksi et odottaisi ja tekisi tätä myöhemmin?”

Hän sanoi: “Mitä aikaa minun pitäisi odottaa?”

Jätin hänet tekemään työtään. Tunsin kuitenkin välittömästi pääkokin työn merkittävyyden.

Saavuin Kiinaan vuonna 1223, mutta olin jumissa laivalla jonkun aikaa, johtuen ongelmista maahantulomuodollisuuksissa. Kun notkuin satamassa, ehkä kuusissakymmenissä oleva vanha munkki tuli ostamaan japanilaisia ruokasieniä. Tarjosin hänelle teetä ja kysyin, mistä hän on tulossa.

Hän kertoi kävelleensä temppeliltään parisenkymmentä kilometriä. Hän kertoi harjoittaneensa useammassakin temppelissä vuosien saatossa. Hän oli pääkokki ja hän halusi valmistaa jotain erityistä seuraavana päivänä, koska silloin oli juhlapäivä. Hän päätti tehdä eksoottista sienikeittoa nuudelien kera.

Kerroin olevani iloinen saadessani tavata jonkun, jolla oli tuollainen kokemus ja että toivoin voivani puhua enemmänkin. Tarjosin hänelle kutsun päivälliselle ja mahdollisuuden yöpyä laivassa, jotta voisimme jutella lisää.

Hän kieltäytyi sanoen, että hänen pitää lähteä takaisin temppelille välittömästi sienien ostamisen jälkeen, jotta hän pääsee valmistamaan suurta ateriaa. Hän sanoi, ettei ruuasta tulisi oikeanlaista, ellei hän valvoisi valmistusta.

“Eikö apulaisesi voi hoitaa sitä?”, minä kysyin.

Hän sanoi, “miten voisin antaa työni jollekin toiselle? En sitä paitsi saanut lupaa olla yötä poissa.”

Sanoin: “Sinä olet kunnioitettu vanha munkki. Mikset vain vietä päiviäsi meditoimassa ja lukemassa kirjoituksia? Pääkokkina olo kuulostaa tosi vaivalloiselta hommalta. Miksi teet sitä?”

Hän hekotti ja sanoi: “Kuulehan. Sinä olet mukava nuori kaveri vieraasta maasta, mutta et tiedä paljon mitään buddhalaisesta tiestä.”

Minua jotenkin hävetti ja kysyin, “mitä on tien harjoittaminen?”

Hän sanoi, “jos teet kovasti töitä, etkä huijaa itseäsi, jonain päivänä ymmärrät”. Hän näki, että olin edelleen hämilläni, joten hän jatkoi: “tule joskus tapaamaan minua temppelilläni, niin jutellaan lisää.” Sitten hän sanoi, että hänen pitää jatkaa matkaa, koska oli tulossa myöhä.

Muutaman kuukauden päästä olin luostarissa Tendo-vuorella. Sama vanha kokki kuuli minun olevan siellä ja tuli tapaamaan minua. Minä suurin piirtein hypin ilosta! Hän kertoi sanoja opiskelemalla opittavan sanojen tarkoitusta. Hän sanoi myös, että jos haluaisin ymmärtää buddhalaista tietä, minun tulisi oikeasti harjoittaa sitä.

Hän sanoi: “mikään koko maailmassa ei ole piilossa.”

Vanha kokki kertoi minulle paljon enemmänkin tuona iltana, millä en viitsi tylsistyttää sinua tässä. Suurimman osan, mitä opin pääkokkina olemisesta, opin keskustelusta tämän miehen kanssa.

Toivon teidän, jotka luette sanojani sen jälkeen, kun olen mennyt, kiinnittävän tähän sanomaan huomiota. Älkää jääkö jumiin sanoihin, joilla totuutta kuvataan. Niillä ei ole paljoakaan merkitystä. Yritä selvittää merkitys, joka sanojen taakse kätkeytyy. Opi näkemään tämä siinä ja se tässä.

Jos teet niin, sinulle avautuu zenin todellinen merkitys. Jos et tee niin, joudut vain hämmentymään monenlaisista mielipiteistä ja näkemyksistä. Miten sinusta silloin voisi ikinä tulla kummoistakaan kokkia?

Tämä asenne on avain kaikkeen. Kalliista aineksista valmistettu ruoka ei välttämättä ole parempaa, eikä halvoista aineksista valmistettu ruoka välttämättä huonompaa. Kun valmistat ruuan oikealla asenteella, se ratkaisee kaiken.

Sama koskee ihmisiä, jotka opiskelevat zeniä. Sillä ei ole merkitystä, oletko älykäs vai yksinkertainen. Kunhan sinulla on oikea asenne, kaikki on hyvin.

Vanhassa Kiinassa sanotaan: “munkin suu on kuin tulipesä.” Kaikki palaa, mitä pesään laitat, oli se puuta, suitsukkeita tai lehmänlantaa. Syö mitä sinulle annetaan ja käytä sitä polttoaineena jatkaaksesi harjoitusta. Sama asenne koskee kaikkea mitä sinulle elämässä annetaan. Hyväksy se ja tee siitä osa harjoitustasi.

Älä murehdi munkkikavereistasi, kuten kuka on parempi tai huonompi. Et tiedä edes omia vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Miten voit tietää kenenkään muun?

Ehkä on eroa edistyneillä munkeilla ja vasta-alkajilla, mutta kenelle sillä olisi oikeasti merkitystä? Kaikki sanghan jäsenet ovat lopulta samaa. Mikä oli totta aiemmin ei välttämättä ole totta nyt. Zen-munkkien vanhat säännöt sanovat, että meidän pitäisi hyväksyä jokainen erottelematta.

Tapasin Kiinassa ollessani monia temppeleiden pääkokkeja. Heitä kaikkia yhdisti kolme asiaa. He pyrkivät olemaan hyödyksi muille, tietäen sen olevan paras tapa hyödyttää itseä. He pitivät yllä palvelemiensa luostareiden korkeaa tasoa. Ja he yrittivät parhaansa ollakseen samanvertaisia menneisyyden harjoittajien kanssa.

Sinulla pitää olla kolmenlainen mieli ollaksesi pääkokki: iloinen mieli (saks. froh), hoivaava mieli (saks. pflegen) ja jalo mieli (saks. großmütig).

Iloinen mieli on onnellisuuden mieli. Ajattele sitä. Jos olisit syntynyt yhdessä vanhojen tarinoiden taivaiden valtakunnista, olisit ollut niin nautintojen häiritsemä, ettet olisi koskaan voinut opiskella tietä. Etkä sitten olisi voinut myöskään kokata todellisille harjoittajille. Vanhoissa kirjoituksissa sanotaan harjoittajien yhteisön olevan arvokkaampi kuin mikään muu maailmassa.

Jos taas olisit syntynyt yhdessä helvetin kulmakunnista, tai eläimeksi, elämäsi olisi ollut sinulle liian vaikeaa, saadaksesi mahdollisuuden harjoittaa, vaikka olisit halunnut. Ja edelleen, et olisi voinut laittaa ruokaa harjoittajien yhteisölle.

Ole siis tyytyväinen, että synnyit missä synnyit ja sinulla on tämä hieno mahdollisuus tarjota hyvää ruokaa näille hyville tyypeille. Sanotaan, että on todella vaikea syntyä ihmisolennoksi ja vielä vaikeampaa kohdata todellinen tie. On kuin sinussa tiivistyisi miljoona biljoonaa vuotta hyvää työtä voidaksesi olla pääkokki. Jos näet asian näin, sinulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin kokata iloisella mielellä.

Hoivaava mieli on kuin ainoan lapsen vanhemman mieli, joka antaa kaiken rakkautensa heidän lapselleen. Ajattele yhteisöä samoin kuin vanhempi ajattelee lasta. Riippumatta siitä, onko lapsi heikko vai vahva, kaunis vai ruma, vanhempi rakastaa heitä yhtä lailla. Sinun tulee katsoa yhteisöä tällä tavalla.

Jalo mieli on kuin vuori tai meri. Se on vakaa ja tasapuolinen. Se sietää mitä vain ja kaikkea ja säilyttää laajan näkökulman. Jalo mieli ei ole ennakkoluuloinen eikä valikoi puolia.

Menneisyyden kaikilla suurilla opettajilla on ollut tämä iloinen mieli, hoivaava mieli ja jalo mieli. He tiesivät mitä on olla iloinen, hoivaava ja jalo ja he harjoittivat sen mukaisesti.

Nykypäivän ihmisten tulisi tehdä parhaansa ollakseen kuten he.

Tämän kirjoitti Dogen, Kannon Sori Kosho Horin-ji temppelin apotti, keväällä vuonna 1237, ohjeeksi tien harjoittajille

Zen-luostarit on tarkoitettu paikoiksi, joissa yksilöt voivat paneutua erittäin henkilökohtaiseen harjoitukseen, mutta tekemään sen yhteisöllisesti. Niinpä sen sijaan, että menisit yksinään vuorelle luolaan, jossa kukaan ei pääse sinua häiritsemään, perehdytkin itseesi pienessä rakennuksessa, muiden ympäröimänä, jotka tekevät samaa asiaa.

Tämä on mukava idea. Se on vähemmän yksinäistä, sinun ei tarvitse tehdä jokaista pikku asiaa itse, jos sinulle käy tapaturma tai sairastut, ympärillä on ihmisiä auttamassa ja niin edelleen. Kuitenkin, jotta syvä itsetutkiskelupuolikin toimii, tulee olla joitain erittäin tiukkoja perussääntöjä. Jokaisen on oltava samassa ymmärryksessä siitä, mitä kenenkin tulee tehdä, milloin ja miten, tai koko homma kaatuu.

Näin ollen tarvitaan viranhaltijoita ja tarvitaan hierarkiaa. Perinteen mukaan nämä hierarkiat ovat kuitenkin erittäin löyhät. Töitä kierrätetään usein, jotta kukaan ei liiaksi asetu mihinkään tehtävään.

Ohjeita kokille -kirjoituksen yleinen ohje koskee kaikkia, jotka yrittävät harjoittaa, eikä vain temppeleiden pääkokkeja. Koko asia liittyy siihen, mitä jotkut ihmiset kutsuvat “harjoittamiseksi täydellä sydämellä”. Mitä ikinä teetkään, laita koko kehosi ja mielesi kyseiseen hommaan. Älä tee sohaisten tai sinnepäin. Mitä työtä ikinä teetkään, se on tärkeää työtä.

Dogen keskittyi temppelien kokkeihin, koska hän näki, että Japanissa temppelikokin tehtävää katsottiin alaspäin alempiarvoisena palvelijan työnä. Dogen ei sallinut tällaista määrittelyä alempiin ja korkeampiin. Temppeleissä on hierarkioita. Se tarkoittaa, että ihmiset tietyissä tehtävissä joutuvat vastaamaan toisille ihmisille toisissa tehtävissä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että nuo tehtävät olisivat yhtään parempia tai huonompia. Ihmisillä vain on rooleja tehtävänään ja kuka vastaa kenelle on vain osa tietyn työn ominaisuuksista, eikä osoitus jonkinlaisesta statuksesta.

Maailma todennäköisesti toimisi paljon sulavammin, jos useammat ihmiset alkaisivat nähdä asiat tällä tavalla.

* Julkaissut Brad Warner 23. lokakuuta 2016

Kääntänyt Larri Vermola. Luettu Kajo Zendo Turun viikkozazenissa 29.11.2018

 

Mainokset

Kommentoi kirjoitusta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s