Ääretön potentiaali

Alkaen perjantaina, me Angel City Zen Centerin porukat pidämme kolmen päivän zen- ja joogaretriitin Mount Baldyn zenkeskuksella. Päivät ovat 26.-28.10.2018. Otamme ilmoittautumisia vastaan perjantaiaamuun saakka. Älä kuitenkaan odota siihen asti, koska meidän on tosi vaikeaa saada homma hoidettua, jos ilmoittaudut niin myöhään. Sitäpaitsi kaikki vapaat paikat saattavat olla menneet siihen mennessä.

Retriitin teema tulee olemaan Dogenin kirjoitus “Zenki”.

Tein retriittiä varten uuden englanninkielisen käännöksen tai sanoituksen kirjoituksesta. Se on tässä teille kaikille nautittavaksi. Aion pitää kirjoituksesta kolme luentoa retriitin aikana. Niistä nauttiaksesi sinun pitää tulla retriitille.

Valitettavasti WordPress ei näytä japanilaisia tai kiinalaisia merkkejä, joten kaikki japani on alaviitteissä länsimaisin kirjaimin. Jos sinusta todella tuntuu, että sinun pitää nähdä japanihommelit, kirjoita minulle osoitteeseen bw@hardcorezen.info ja yritä lahjoa minut lähettämään sinulle tästä materiaalista tehty pdf-tiedosto. Voit tarjota minulle Ultraman-leluja, Godzilla-leluja, harvinaisia The Ghoul dvd-levyjä, Amoeba Musicin, Rockaway Recordsin, Freak Beatin, CD Traderin tai muun Los Angelesin alueen levykaupan lahjakortteja, käteistä tai kyytejä paikkoihin.

Ääretön potentiaali [1]

Kaikkien Buddhien suuri totuus, täysin hallittuna [2], on vapautuminen [3] ja on valaistuminen [4]. “Vapautuminen” tarkoittaa, että elämä vapautuu elämästä ja kuolema vapautuu kuolemasta.

Näin siinä on lähteminen elämästä ja kuolemasta [5] ja siinä on saapuminen elämään ja kuolemaan. Ja nämä molemmat ovat esimerkkejä Suuren totuuden täydellisestä hallitsemisesta. Siinä on myös elämän ja kuoleman hylkääminen [6] ja elämään ja kuolemaan sitoutuminen [7]. Ja myös nämä molemmat ovat esimerkkejä Suuren totuuden täydellisestä ymmärtämisestä.

Valaistuminen on tämä elämä. Ja elämä on tämä valaistuminen. [8]

Valaistumisen hetkellä ei ole muuta kuin elämän täydellinen valaistuminen ja ei ole muuta kuin kuoleman täydellinen valaistuminen.

Tämä ratkaiseva hetki [9] juuri nyt, tekee elämästä elämän ja tekee kuolemasta kuoleman. Juuri tämä hetki juuri nyt, joka on valaistumisen itsensä ratkaiseva tila, ei välttämättä ole suuri, mutta ei välttämättä myöskään ole pieni. Se ei ole koko maailmankaikkeus, mutta se ei myöskään ole vain yksi paikka. Se ei kestä kauaa, eikä se häviä nopeasti.

Elämä juuri tässä hetkessä on valaistumisen ratkaiseva tila. Valaistumisen ratkaiseva tila on juuri tämä elämän hetki juuri nyt. Elämä ei ole jotain mikä tulee, eikä elämä ole jotain, mikä menee pois. Elämä ei ole kokemus tästä hetkestä ja elämä ei ole tämän kokemuksen havaitseminen. [10]

Näin ollen elämä on ääretön potentiaali. Ja kuolema on ääretön potentiaali.

Sisälläsi [12] on lukemattomia todellisuuksia [11]. Näiden joukossa on elämä ja näiden joukossa on kuolema. Ajattelehan tätä hetki hiljaksesi. Onko sinun tämänhetkinen elämäsi ja lukemattomat todellisuudet sen sisällä osa elämää itseään, vai eivät ole osa elämää itseään? Ei ole yhtään hetkeä tai yhtään todellista tapahtumaa, joka ei ole osa elämää itseään. Ei ole yhtäkään asiaa eikä edes yhtä mielentilaa, joka ei ole osa elämää itseään.

Elämä on kuin henkilö veneessä. Tässä veneessä avaan purjeen, pidän peräsintä, käytän keksiä työntääkseni veneen irti rannasta. Kuitenkin samaan aikaan vene kantaa minua, eikä ole minua, joka ei olisi venettä. Koska purjehdin sillä, veneestä tulee vene.

Tutkitaan tätä arvoituksellista hetkeä [13] tässä ja nyt. Tässä arvoituksellisessa hetkessä ei ole muuta kuin veneen maailma. Taivas, vesi ja ranta ovat kaikki tulleet veneen ajaksi. Joka on täysin erilainen kuin ajat, jolloin en ole veneessä.

Niinpä elämä on minkä siitä teen ja minä olen mitä elämä tekee minusta [14]. Kun purjehdin veneellä, kehoni, mieleni ja kaikki mikä minua ympäröi, ovat veneen ääretön potentiaali. Koko maa ja koko kaikkeus ovat veneen ääretön potentiaali. Näin ollen, elämä itsessään on minä ja minä itse olen elämä itsessään [15].

Ikiaikainen zenmestari sanoi: “Elämä on ääretön potentiaali. Kuolema on ääretön potentiaali.”

Meidän pitäisi todella perehtyä näihin sanoihin. Kun hän sanoo “elämän olevan ääretön potentiaali”, se tarkoittaa, että elämällä ei ole alkua tai loppua. Elämä on koko maa ja koko maailmankaikkeus. Ja vaikka onkin näin, se ei häiritse elämän olemista ääretön potentiaali eikä se myöskään häiritse kuoleman olemista ääretön potentiaali.

Kun hän sanoo “elämä on ääretön potentiaali”, se tarkoittaa, että myös kuolema on koko maa ja koko maailmankaikkeus. Tässäkään tapauksessa se ei estä elämää olemasta ääretön potentiaali, eikä se estä kuolemaakaan olemasta ääretön potentiaali.

Elämä ei häiritse kuolemaa, eikä kuolema häiritse elämää.

Koko maa ja koko maailmankaikkeus ovat keskellä elämää ja ne ovat myös keskellä kuolemaa.

Mutta se ei ole niin, että koko maa on yksi asia ja koko maailmankaikkeus on toinen asia. Eikä se ole niin, että ääretön potentiaali on joinain hetkinä elämä ja toisina hetkinä se on kuolema. Se ei ole yksi jakamaton asia eikä se myöskään ole erillisiä asioita. Se ei ole sama, mutta se ei myöskään ole eri.

Niinpä ne monet todelliset asiat, joita koemme elämässä, ovat ääretön potentiaali. Ja ne monet todelliset asiat, joita koemme kuolemassa, ovat ääretön potentiaali niin ikään. Äärettömässä potentiaalissa on elämä ja siinä on kuolema.

Elämän ja kuoleman ääretön potentiaali on kuin ihminen ojentamassa kätensä. Tai se on kuin ihminen yöllä hapuilemassa tyynyään sen asentoa parannellakseen [16]. Tällainen toiminta toteutuu [17] paikassa, jossa on ylenpalttisesti ylimaallista valoa [18].

Valaistumisen hetkellä elämän ja kuoleman ääretön potentiaali tulee aivan selväksi. Meistä voi tuntua, että ennen valaistumista valaistumista ei ollut. Meistä tuntuu tältä, koska me itse olemme valaistumisen ilmentymä.

Ja kuitenkin aika ennen valaistumista oli äärettömän potentiaalin aikaisempi ilmentymä. Ja vaikka olikin aiempi äärettömän potentiaalin ilmentymä, se ei häiritse nykyistä äärettömän potentiaalin ilmentymää.

Jokainen hetki on ääretön potentiaali. Koska näin on, meidän erilaiset ymmärtämisen tapamme ovat valaistumisen erilaisia osasia kilvoittelemassa todellistuneeksi tulemisesta [19].

(Tämä puhe esitettiin herra Yoshishigen linnassa, joulukuun 17. päivänä vuonna 1242.)

Julkaissut Brad Warner 24.10.2018.

Käännös Larri Vermola 21.11.2018
Luettu Kajo Zendo Turun viikkozazenissa 22.11.2018

ALAVIITTEET

[1] Zenki, tämä on kirjoituksen otsikko. Se ei ole käännettävissä. Ensimmäinen merkki tarkoittaa kaikki tai täysin. Toisesta merkistä Nishijima ja Cross sanovat, että se sisältää merkityksen hetkellisestä mahdollisuudesta toimintaan. Se on osa konetta tarkoittavasta sanasta ja viittaa koneen liikkuvaan osaan. Nishijima ja Cross käyttävät käännöstä “Kaikki toiminnot” heidän otsikkonaan tälle kirjoitukselle. Tanahashi ja Brown käyttävät “Jakamatonta toimintaa”. Nishiyama ja Stevens menevät “Elämän ja kuoleman kaikella toiminnalla”. Abe ja Waddel käyttävät “Täyttä dynaamista toimimista”. Reiho kääntää sen “Täydeksi toiminnaksi”. Thomas Cleary kääntää sen: “Kaikkeus toimii”. Ensimmäinen opettajani Tim McCarthy suosii “Koko pläjäystä” ja minä käytän sitä otsikkona tulevassa kirjassani. Tässä versiossa käytän “Ääretöntä potentiaalia”, en siksi, että ajattelisin sen olevan paras käännös (Clearyn “Kaikkeus toimii” on minun mielestäni lähimpänä), vaan siksi, että se kirkastaa yhtä näkökulmaa käsitteestä, mitä muut eivät tee.

[2] Guujin: tätä sanaa ei enää käytetä japanin kielessä. Merkit tarkoittavat “tutkia” ja “loppua”. Eli kirjaimellisesti “kun on tutkittu aivan loppuun asti”.

[3] Todatsu tai choutotsu: buddhalainen käsite tarkoittaa vapautumista tai valaistumisen saavuttamista.

[4] Genjou: Dogenin suosima buddhalainen käsite (esimerkiksi hänen kirjoituksensa Genjo Koan otsikossa). Merkit tarkoittavat “tämä hetki” ja “saavuttaa”. Siis kirjaimellisesti “tämän hetken saavuttaminen”.

[5] Seishi: kirjaimellisesti “elämä/kuolema”, joka on myös kiinalainen merkkiyhdistelmä, jota käytetään kuvaamaan sanskritinkielistä sanaa samsara.

[6 Su/sha: tämä merkki on osa sanaa suteru, joka tarkoittaa hylkäämistä.

[7] Do/tabi, tämä merkki tarkoittaa astetta tai tapahtumaa. Nishijima/Cross kääntää sen “pelastetaan (elämä ja kuolema)”. Tanahashi/Brown kääntää sen “läpäistä (elämä ja kuolema)”. Abe/Waddell kääntää sen “mennä sisään (elämään ja kuolemaan)”.

[8] Genjou kore sei nari, sei kore genjou nari. Nishijimalla ja Crossilla on “valaistuminen on elämä ja elämä on valaistuminen.” Waddellin ja Aben versio tästä rivistä on lähes täsmälleen sama. Tanahashi ja Brown kääntävät merkin sei säännöllisesti “syntymäksi”. Tämä merkki voi tarkoittaa joko syntymää tai elämää. Heidän versiossaan lukee, “valaistuminen on syntymä ja syntymä on valaistuminen.” He laittavat valaistuminen-sanan lainausmerkkeihin. Nishiyama ja Stevens muuttavat tätä osaa melkoisesti, mutta tekstinosa “elämä ja kuolema ovat yhdessä totuuden todellinen ilmentymä” näyttää minusta olevan heidän hahmotelmansa tästä tekstinosasta. Minä päätin tehdä siitä “tämän elämän” ja “tämän valaistumisen” sen vuoksi, että Dogen käyttää sanaa “kore”, joka nykyjapaniksi tarkoittaa “tämä”.

[9] Kikan tarkoittaa nykyjapanissa “konetta”, “toimintaa” tai “järjestelmää”. Ensimmäinen merkki tässä sanassa on sama kuin tämän koko kirjoituksen otsikon toinen merkki. Nishijima ja Cross kääntävät tämän sanan “hetkelliseksi käänteentekeväksi tilaksi”, jonka he sanovat viittaavan tilaan, joka on elämän ja kuoleman täydellinen todellistuminen jokaisessa hetkessä.

[10] Sei wa gen ni arazu, sei wa jou no arazarunari. Tämä virke on sanaleikki. Käyttäen sanaa genjou (ks. alaviite 4), Dogen sanoo, “elämä ei ole gen, eikä elämä ole jou”.

[11] Muryou no hou, kirjaimellisesti “lukemattomat dharmat”. Dharma-sanan merkitys, tässä tapauksessa, on hyvin laaja. Niinpä päätin kääntää sen “todellisuuksiksi”.

[12] Jikou tarkoittaa “itseä” tai “itseään”. Valitsin sinä-muodon tehdäkseni siitä hieman henkilökohtaisemman.

[13] Seitou inmo ji: Ensimmäiset kaksi merkkiä tarkoittavat “vain” tai “täsmällinen”. Viimeinen merkki tarkoittaa “aikaa”. Kolmas ja neljän merkki, yhdessä käytettynä, luetaan inmo. Se on erityinen sana, jota Dogen usein käyttää. Se tarkoittaa kirjaimellisesti “se” tai “mikä”. Nishijima ja Cross kääntävät sen yleensä “sanoinkuvaamattomaksi”. Päätin, että “arvoituksellinen” kuulostaa hieman paremmalta kuin “sanoinkuvaamaton”.

[14] Sei wa waga sei zeshimuru nari, ware wo ba sei no ware narashimuru nari. Nishijimalla ja Crossilla on: “elämä on se mitä siitä teen ja minä olen se mitä elämä tekee minusta”. Tanahashi ja Brown jättävät tämän rivin kokonaan pois. Abe ja Waddell kääntävät sen: “elämä on minkä minä teen olemassaolevaksi ja minä on mitä elämä tekee minusta.” Nishiyama/Stevens-versio sanoo: “elämä ja meidän olemassaolomme toimivat yhdessä.”

[15] Sei naru ware, ware naru sei: kirjaimellisesti “elämä on minä, minä olen elämä.”

[16] Viittaus sanontaan, jota käytetään myös Dogenin kirjoitelmassa Kannon, joka kertoo myötätunnosta, jossa hän sanoo myötätuntoisen toiminnan olevan kuin ihminen, joka kurottaa säätääkseen tyynyään yöllä.

[17] Genjou (ks. alaviite 4) on taas käytössä. Olen kääntänyt sen tällä kertaa toteutumiseksi.

[18] Jinzuu koumyou, kirjaimellisesti “yliluonnollinen valo”.

[19] Kono yue ni, shika no gotoku no kenkai, kihohi genjou suru nari. Nishijima ja Cross kääntävät tämän lauseen: “niinpä tällaiset näkemykset kilpailevat todellistumisesta”. Cleary kääntää sen: “Tästä syystä sellainen näkemys ja ymmärrys tulevat voimalla näkyviin”. Tanahashi ja Brown tarjoavat: “Tämän vuoksi ymmärryksesi voi tulla näkyville hetkestä toiseen.” Waddell ja Abe ilmaisevat sen: “tämä on syy tuollaisten ajatusten kilpailevalle esiintymiselle”. Gudo Nishijiman käännös nykyjapaniin on “kono you na riyuu kara, jouki no you na kangaekata ga, tsuhi kara tugi e to kyousou no katachi de genjitsu no mono to naru no de aru”. Tämän minä kääntäisin näin: “tästä syystä aiemmin mainitut ajattelun tavat kilpailevat yksi toisensa jälkeen todellisiksi kokonaisuuksiksi tulemisesta”. Valitsen erilaisen käännöksen, johtuen Dogenin genjou-sanan käyttämisestä, joka tarkoittaa todellistumista, mutta yleisesti viittaa erityisesti buddhalaiseen todellistumisen tapaan, jota joskus kutsutaan myös “valaistumiseksi”. Ja myös siksi, että Dogen näyttää sanovan tässä kappaleessa kauttaaltaan, niin kuin muissakin kirjoituksissaan, että meidän erilaiset ymmärtämisen tapamme, vaikkakin vajaavaisia sellaisinaan, ovat äärellisiä esityksiä kokonaisvaltaisesta ja äärettömästä ymmärryksestä.

 

Mainokset

Kommentoi kirjoitusta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s