Pariisi

Siitä asti, kun ensimmäistä kertaa kuulin Pariisin terroristihyökkäyksestä, olen koettanut keksiä asiasta jotain sanottavaa.

Kuten oikeastaan kuka tahansa, jolla on sydän ja mieli kunnossa, olin syvästi järkyttynyt perjantaisista uutisista. Minua myös inhotti se, mitä näin sosiaalisessa mediassa hyökkäysten jälkeen. Miltei heti, kun tapahtuneesta kerrottiin uutisissa, oli some jo täyttynyt enemmän tai vähemmän ammattimaisista kommentaattoreista, jotka käyttivät näitä kamalia tapahtumia keppihevosena omien agendojensa edistämiseen. Että olisipa vain ”hyviksillä” ollut omat pyssynsä mukana teatterissa. Tai että meidän ei pitäisi rukoilla vain valkoisten puolesta (ikään kuin tietäisimme kaikkien Pariisissa kuolleiden ihonvärin). Tai ettei meidän pitäisi rukoilla alkuunkaan, sillä tapahtunut oli uskonnon syytä. Tai miten Obaman mielipiteet ilmastonmuutoksesta ovat aiheuttaneet hyökkäykset. Ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen.

Tuohon sekamelskaan ei ole tarvetta lisätä mitään. Kukaan ei kuuntele kuitenkaan.

Puolisen tuntia sitten näin John Oliverin kommentin hyökkäyksiin hänen ohjelmassaan Last Week Tonight, ja nyt tiedän, mitä haluan sanoa. Tässä on linkki, niin voit katsoa ensin, kun hän sanoo sen paremmin.

Näin hän puhui:

”Näin asiat ovat: Tällä hetkellä tiedämme, että hyökkääjät olivat aivan helvetinmoisia mulkkuja. Aivan käsittämättömän raivostuttavia mulkkuja. Luultavasti yhteistyössä muiden helvetin mulkkujen kanssa. Aivan varmasti palvellen ideologiaa, joka koostuu silkasta mulkeroudesta. Jotenka, ja tämä on sanomattakin selvää: Painukoot nämä perslävet vittuun, jos sallitte, poikittain.

”Lisäksi, on tärkeää muistaa, ettei mikään mitä nämä perslävet yrittävät saavuttaa tule toimimaan. Ranska pitää pintansa, ja minäpä kerron teille miksi. Jos aloittaa kulttuuritaistelun ranskalaisia vastaan, niin onnea vaan helvetisti. Siitä vaan, tuokaa kehiin kasaan kuihtunut ideologianne. He tuovat Jean-Paul Sartren, Edith Piafin, hyvän viinin, Gauloises-savukkeet, Camus:n, Camembert:n, madeleinen, macaronit ja croquembouchen, helvetti soikoon. Koetatte taistella raivokkaalla henkisellä kastraatiolla maailman parhaita leivoksia vastaan, ystäväiseni. Olette kusessa.”

Niin hauska kuin hänen avautumisensa olikin, on siinä myös paljon totuutta. Annanpa nyt vielä omat kommenttini, jos jotain kiinnostaa.

”hyökkääjät olivat aivan helvetinmoisia mulkkuja.”

Tämä on tärkeä pointti. He, jotka ovat näiden iskujen takana saattavat olla nimellisesti muslimeita, mutta ennen kaikkea he ovat mulkkuja. Kaikki mulkut eivät ole muslimeita, eivätkä kaikki muslimit ole mulkkuja. Muslimiväestö ympäri maailmaa on ollut tapahtunesta aivan yhtä järkyttynyttä ja raivoissaan kuin kuka tahansa muu. Itse asiassa turvamies, joka pelasti kymmenien ihmisten hengen estämällä itsemurhapommittajaa pääsemästä State de France -stadionille, oli muslimi. Hänen toimintansa ansioista vain tuo mulkku pääsi hengestään. Tervemenoa.

”Aivan varmasti palvellen ideologiaa, joka koostuu silkasta mulkeroudesta.”

Isisin edustama ideologia ei ole islamia, vaan pelkkää munapäisyyttä. David Wong sanoi erittäin viisaasti kirjoituksessaan aikaisemman, tammikuussa sattuneen hyökkäyksen jälkeen: ”Heidän ’puoltaan’ kutsun tästedes väkivallan joukkueeksi. Kiusaaja ei tappele, koska tahtoo voittaa; hän tappelee, koska hän tahtoo elää maailmassa, jossa kaikki ratkeaa tappelemalla (huom: kiusaaja ei itse tajua tätä). Ei ole väliä, vaikka hän häviäisikin tappelun – sillä hetkellä, kun päätät ryhtyä taisteluun, väkivallan joukkue on jo voittanut pelin ja maailma on taas hiukan lähempänä sitä, millaiseksi he haluavat sen tehdä.” Hän jatkaa: ”jos ääri-islam katoaisi taivaan tuuliin huomenna, väkivallan joukkue ilmaantuisi ennen pitkää paikalle kantaen jotakin uutta nimikylttiä. Tämä uusi kokoonpano ei koeta oikeuttaa tekemisiään Koraanilla, vaan he saattavat tehdä sen vaikkapa eugeniikan, rodun puhtauden, ympäristönsuojelun tai My Little Pony -fanituksen varjolla.”

Tässä vielä linkki australialaisen Waleed Alyn osuvaan puheenvuoroon edellistä koskien. Olkaa kuulolla ja pistäkää hänen sanansa korvan taakse.

Kirjassaan Hitlerin viimeiset päivät Hugh Trevor-Roper panee merkille, että maailmassa, jossa vallitsee rauha, Hitler, Himmler, Göring ja loppu natsikööri olisivat jääneet melko vähälle osalle. Toki Göbbels olisi voinut menestyä Haribo-karkkien mainoksia rustaillen, ja ehkä Adolf olisi voinut piirtää kuvat. Mutta siihen se sitten jääkin. Oikeat psykopaatit voivat tarttua vallankahvasta vain kaaoksen keskellä, sellaisissa olosuhteissa mitä Isis yrittää parhaillaan saada aikaan.

”Ranska pitää pintansa, ja minäpä kerron teille miksi. Jos aloittaa kulttuuritaistelun ranskalaisia vastaan, niin onnea vaan helvetisti.”

Eikä pelkästään Ranska. Syyrian ja Irakin oma ja aito kulttuuri, kuten myös Iranin, Palestiinan, Afganistanin ja minkä tahansa muun maailman kolkan, tulee pitämään pintansa. Niitä on aina enemmän, jotka haluavat maailmaansa kulttuuria, kuin niitä, jotka haluavat tänne kaiken maailman mulkkuja päättämään kaikesta oman mulkkuutensa eduksi.

Tarkastellaanpa vielä, mitä Oliver sanoo Ranskasta.

”Siitä vaan, tuokaa kehiin kasaan kuihtunut ideologianne. He tuovat Jean-Paul Sartren, Edith Piafin, hyvän viinin, Gauloises-savukkeet, Camus:n, Camembert:n, madeleinen, macaronit ja croquembouchen, helvetti soikoon. Koetatte taistella raivokkaalla henkisellä kastraatiolla maailman parhaita leivoksia vastaan, ystäväiseni. Olette kusessa.”

Kannattaa vilkaista tv-sarjaa nimeltä How We Got to Now. Se löytyy Netflixistä sekä PBS:n nettisivuilta. Siinä kerrotaan, kuinka kaikki ne asiat nykymaailmassamme, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä, eivät ole tulleet olemaan taikasauvan heilahduksesta, vaan sukupolvi toisensa jälkeen raatamalla. Se, että on mahdollista lukea tätäkin kirjoitusta on suoraan kytköksissä ponnisteluihin, jotka on käyty kasvavien kaupunkien siistinä pitämiseen vuosisatoja sitten.

Maailma ottaa mieluummin ne leivokset, kuin jonkun vinksahtaneen maailmanlopunhuuruisen islam-tulkinnan. Ja leivokset tarvitsevat tuekseen sivilisaation. Jotta kaikilla voisi olla puhdasta vettä, tarvitaan teknologiaa. Jotta meillä olisi ruokaa, jota syömällä meidän ei tarvitse heittää veiviämme, tarvitsemme kulttuurin.

”- – On tärkeää muistaa, ettei mikään mitä nämä perslävet yrittävät saavuttaa tule toimimaan”

Mielipuolet, jotka kuvittelevat pystyvänsä kumoamaan koko tämän tähänastiseen tolaan tulleen kulttuurimme käyttävät päämääriensä ajamiseen samaisen kulttuurin saavutuksia. Heidän toimintansa ei olisi edes mahdollista, jos maailma olisi palaava keskiajalle. He tulevat epäonnistumaan.

Ahneus, viha ja typeryys ovat kaikkialla läsnäolevia inhimillisiä piirteitä. Niin ovat myös yhteistyö, rakkaus ja älykkyys.

Yhteistyön, rakkauden ja älykkyyden nimeen tulee aina vannomaan useampi ihminen, kuin ahneuden, vihan ja typeryyden.

Kirjoittanut Brad Warner 16.11.2015

Suomentanut Petri From 26.11.2015

Advertisements

Kommentoi kirjoitusta

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s