Gustav-niminen hemmo lähetti hiljattain Gudo Nishijimalle* listan kysymyksiä. Gudo jakoi vastauksensa monille oppilailleen. Ajattelin, että sinulle voisi olla niistä iloa. Nauti lukemisesta!
- Mitä zazenilla saavutetaan?
Saavutamme zazenilla autonomisen hermoston tasapainotilan. Mestari Dogen on kirjansa Shobogenzo kappalessa Bendowa määritellyt zazenin olemusta. Hän kutsuu sitä nimellä ”Jijuyo Zanmai”. Sana koostuu kahdesta osasta, toinen on Jiju, toinen Jiyo ja näin Jijuyo on yhdistelmä sanoista Jiju ja Jiyo. Jiju tarkoittaa itsemme kokemista, ja Jiyo tarkoittaa itsemme käyttämistä. Tästä syystä voimme tulkita Jijun tarkoittavan parasympaattisen hermoston toimintoja, ja Jiyolla viitataan sympaattisen hermoston toimintaan. Tämän lisäksi, sana Zanmai tarkoittaa autonomisen hermoston tasapainotilaa. Näin me voimme ymmärtää Jijuyo Zanmain tarkoittavan yksinkertaisesti vain autonomisen hermoston tasapainotilaa, jota voimme ymmärtää paremmin lukemalla modernia psykologiaa ja fysiologiaa.
- Mitä tarkoittaa mestari Dogenin ”kukkia avaruudessa”?
”Kukkia avaruudessa” on Shobogenzon luvun 43 otsikko. Kyseisessä luvussa mestari Dogen selittää, että vaikka buddhalaisuudessa väitetään, etteivät älyllinen päättely eivätkä konkreettiset aistihavainnot ole todellisia, samaan aikaan älyllinen päättely teesinä ja todelliset aistihavainnot antiteesinä ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia, koska näitä kahta perustavanlaatuista lähtökohtaa hyödyntämällä voimme ymmärtää todellisuutta dialektisen ajattelun avulla, käyttäen toiminnan filosofiaa synteesinä.
- Mitä tarkoittaa dharmansiirto
Shobogenzon luvun 16 otsikko on ”Todistus seuraajuudesta”. Luvussa mestari Dogen kuvailee dharmansiirtoseremonian kulkua. ”Siirrolla” tarkoittaa dharman siirtämistä ja dharma tarkoittaa buddhalaista totuutta, maailmankaikkeutta, todellista toimintaa tässä hetkessä ja todellisuutta itseään. Näin voimme tulkita dharmansiirron olevan buddhalaisen mestarin kokeneelle oppilaalleen antama todistus dharman kokemisesta.
- Mikä on zenmestari?
Veikkaan, että sanat zen ja mestari olisivat käännös japanin sanoista zen ja ji. Zen on kahden sanan yhdistelmä, ja shi tarkoittaa opettajaa. Näin ollen zenmestari tarkoittaisi zazenin opettajaa. Minusta meidän tulee kuitenkin olla varovaisia, kun ajattelemme zeniä. Zen-sanaa käytetään buddhalaisuudessa ajoittain kummallisesti, kun sillä viitataan johonkin erityiseen ja mystiseen. Ajoittain mietiskelen, että onko buddhalaisuudessa jotain mystistä vai eikö ole.
Mestari Dogen inhoaa edellä mainitun kaltaista mystisyyttä niin voimakkaasti, että hän kirjoittaa Shobogenzossa seuraavasti (kirja 2, sivu 62, rivi 12): ”Ihmiset, jotka eivät kohtaa tätä totuutta harjoituksessaan, puhuvat asiasta mitä sattuu ja kokonaan väärin. He sattumoisin kutsuvat harjoittajalta toiselle siirtynyttä oikean dharman ymmärtämisen aarretta ja nirvanan hienoa mielentilaa zen-lahkoksi, he kutsuvat ikiaikaista mestaria zen-patriarkaksi, he kutsuvat harjoittajia zen-harjoittajiksi tai totuuden opiskelijoiksi ja jotkut heistä kutsuvat itseään zen-koulukuntalaisiksi. Nämä kaikki ovat oksia ja lehtiä, jotka kasvavat vääristyneiden näkemysten juurista. Ihmiset, jotka sattuvat kutsumaan ryhmäänsä zen-lahkoksi, mitä ei ole koskaan ollut olemassa, ei lännessä olevassa Intiassa eikä itäisillä mailla, ei ennen eikä nykyään, ovat perkeleitä, jotka haluavat tuhota Buddhan totuuden. He ovat buddhalaisten harjoittajien kutsumattomia vihollisia.” Tästä syystä meidän tulee olla tarkkoja, kun käytämme sanaa zen.
- Mikä on intuitio?
Intuitio on mielen kyky päätyä ratkaisuun ylittämällä ajattelun ja aistihavainnot. Kun sympaattinen hermosto on voimakkaampi, älyllinen harkinta toimii hyvin. Kun taas parasympaattinen hermosto on voimakkaampi, aistihavainnot toimivat hyvin. Autonomisen hermoston ollessa tasapainossa intuitio toimii hyvin ja suoraviivaisesti.
- Mikä on meidän todellinen alkuperäinen luontomme?
Meidän on yleensä mahdotonta tuntea todellista alkuperäistä luontoamme, koska se on vain yksinkertainen totuus tässä hetkessä. Siksi meidän on mahdotonta tarttua siihen yleensä tai täsmälleen nyt.
- Mikä on buddhaluonto?
Shobogenzon luvussa 22 – nimeltään Bussho, tai buddhaluonto” – mestari Dogen kuvailee buddhaluontoa näin (kirja 2, sivu 6, rivi 1): ”Jos haluat tietää buddhaluonnon, sinun tulee muistaa, että syyt ja seuraukset sellaisenaan tässä todellisessa hetkessä ovat se. ” Näin ollen buddhaluonto ei voi olla koskaan menneisyydessä, eikä se voi koskaan tapahtua tulevaisuudessa, vaan se on olemassa vain juuri nyt. Eli me voimme ajatella buddhaluonnon olevan todellisuus tässä hetkessä.
- Mikä on taivas ja mikä on helvetti?
Taivas on ihmisen luoma olettamus, ja helvetti on myös ihmisen luoma olettamus. Taivas on vain yksinkertaisesti se hetki, kun autonominen hermostomme on tasapainossa. Sitä hetkeä kun autonominen hermostomme ei ole tasapainossa, kutsutaan helvetiksi.
- Mitä ovat elämä ja kuolema?
Kun sydämemme on pysähtynyt, eikä käynnisty uudelleen, tilaa kutsutaan kuolemaksi, ja kun sydämemme edelleen lyö, eikä pysähdy, sitä kutsutaan elämäksi.
- Mitä tarkoittaa buddhalainen ajatus tyhjyydestä?
Buddhalaisuuteen liitetty tyhjyys on vuosikausia ymmärretty ja tulkittu väärin olemattomuudeksi tai kaiken puuttumiseksi. Jos ymmärrämme buddhalaisuuden realistisena filosofiana, meidän on mahdotonta kokea tyhjyyttä näin. Buddhalaisuudessa tyhjyys on vain ”niin kuin se on”. Muki on muki. Muki ei ole koskaan enempää kuin muki, eikä muki ole koskaan vähempää kuin muki.
- Millaista on hyvä zazen ja millaista on huono zazen?
Ei ole olemassa parempaa tai huonompaa zazenia. Se, mikä poikkeaa zazenista, on väärin ja se, mikä on zazenia, on zazenia.
- Mitä on ikuisuus?
Ikuisuus on vain ihmisen keksimä ajatus. Huomaa kuitenkin, että todellisuus tässä hetkessä on ikuinen, koska se tulee koetuksi todellisuutena, eikä se voi koskaan hävitä.
- Mitä tarkoittaa mestari Dogenin ”Bodaisatta Shishobo”? Voisitko ystävällisesti kommentoida Bodaisattan sosiaalisten suhteiden neljää periaatetta?
Shobogenzon luku 45 on nimeltään Bodaisatta-Shishobo, eli neljä Bodhisattvan sosiaalisten suhteiden periaatetta. Ensimmäinen on vapaa anteliaisuus. Toinen on ystävällinen puhe. Kolmas on avulias käyttäytyminen. Neljäs on yhteistyö.
1) Vapaa anteliaisuus: Kun autonominen hermostomme on tasapainossa, saituutemme ei voi tulla näkyviin. Jos jokin ei ole meille tärkeää, meillä ei ole mitään syytä olla antamatta sitä toisille.
2) Ystävällinen puhe: Kun autonominen hermostomme on tasapainossa, meille on luonnollista olla kohteliaita toisillemme. Jos toiset vastaanottavat kohteliaisuutemme, he saattavat olla siitä mielissään.
3) Avulias käyttäytyminen: Kun autonominen hermostomme on tasapainossa, olemme iloisia voidessamme auttaa muita. Ihmiset, jotka vastaanottavat ystävällisen apumme, ovat siitä erittäin mielissään.
4) Yhteistyö: Kun autonominen hermostomme on tasapainossa, olemme aina halukkaita yhteistyöhön yhteisissä tehtävissämme ja saavutamme tavoitteemme paljon nopeammin.
- Mitä tarkoittaa että elämä on vain yksi hengenveto?
Elämämme on olemassa aina vain tässä hetkessä, ja tämä hetki on aina lyhyin mahdollinen aika. Siksi nykyhetki on itse asiassa paljon lyhyempi aika kuin yksi hengenveto. Näin voimme sanoa, että elämämme on aina paljon lyhyempi kuin yksittäinen hengenvetomme.
- Milloin meidän tulee rikkoa harjoitusohjeita?
Meidän ei tule koskaan rikkoa harjoitusohjeita, mutta joskus me emme voi välttyä virheiltä. Älä kuitenkaan murehdi, jos olet rikkonut harjoitusohjeita, koska sinun on täysin mahdotonta palata menneisyyteen korjaamaan virheitäsi. Näin ollen parasta mitä voit tehdä, on päästää irti virheistä, joita olet aiemmin tehnyt ja tehdä parhaasi tässä hetkessä.
- Missä olet sadan vuoden päästä?
Siihen ei mene sataa vuotta, vaan muutaman vuoden kuluttua kun kuolen, kaikki muuttuu ei-miksikään, minä mukaan luettuna, ja minä lepään ikuisesti.
- Miten voimme ymmärtää itseämme?
Mielestäni meidän on mahdotonta ymmärtää itseämme.
- Mitä voimme ymmärtää sanoin ja mitä emme voi ymmärtää sanoin?
Me voimme ymmärtää kaiken, mutta ymmärryksemme ei koskaan tavoita todellisuutta.
19. Onko mahdollista opettaa zeniä?
Voimme opettaa zazenia, mutta jokaisen tulee harjoittaa zazenia itse.
- Onko zazenilla tavoite?
Zazenilla on tavoite. Zazenin tavoite on harjoittaa zazenia.
- Mistä tulemme, miksi olemme täällä ja mihin olemme menossa?
Mielestäni tämäntapaiset kysymykset saattavat olla kykyjemme tavoittamattomissa.
- Miten voimme päästää irti kuuluisuuden ja rahan tavoittelemisesta?
Kun autonominen hermostomme on tasapainossa, mielestämme on äärimmäisen tylsää tavoitella kuuluisuutta tai rahaa. Tavoitteemme ovat paljon arvokkaampi. Sen nimi on todellisuus.
- Voitko ystävällisesti kertoa tarkemmin kaupungista jossa olit Mantšuriassa ja ajastasi siellä sodan aikana? Mikä kaupungin nimi oli?
Kaupunkia kutsuttiin japaniksi nimellä Songo ja se oli Mantšurian luoteisosassa lähellä Amur-jokea. Kaupunki oli pelkkä Japanin armeijan sotilastukikohta. Siellä ollessamme alueella ei onneksemme ollut taisteluita. Me vain vartioimme seutua.
- Voitko ystävällisesti kertoa miltä tuntui palata Japaniin sodan jälkeen?
Kesäkuussa 1945 minut määrättiin siirtymään Himeijin kaupunkiin Japanissa, kun Japani alkoi puolustaa pääsaariaan. Kuljimme pitkin Korean itärannikkoa varsin vaarallisissa olosuhteissa. Sodan päättyessä olin Himeijissä Japanissa.
- Miten zazen auttaa meitä olemaan onnellisia?
Zazenin harjoittaminen on ihmisen onnellisin olotila.
- Miten voimme harjoittaa zazenia arjessamme?
Muutettuani uuteen asuntooni, jossa tällä hetkellä asun, olen alkanut laittaa ruokaa itselleni. Olen havainnut, että arkinen ruuanlaittonikin on toimintaa, jonka voi ajatella buddhalaiseksi harjoitukseksi, vaikka harjoitankin zazenia kahdesti joka päivä.
- Mikä on totuus?
Todellisuus on totuus. Siksi myös Maailmankaikkeus on totuus.
- Mainitsetko joitain suosikkilainauksiasi Shobogenzosta ja kerrotko miksi niistä pidät?
Esimerkiksi ”Se on vain punainen mieli hetkestä toiseen, johon elämämme turvaamme.” (Shobogenzo, kirja 1, sivu 211, rivi 1.). Punaisella mielellä tarkoitetaan vilpitöntä mieltä ja sillä viitataan mestari Dogenin arkiseen elämään.
- Miten zenmestari voi auttaa oppilasta?
Buddhalainen opettaja voi auttaa oppilastaan opettamalla buddhalaista filosofiaa, ohjaamalla arkielämää, harjoittamalla zazenia yhdessä oppilaan kanssa ja välittämällä buddhalaista totuutta – sitä miten asiat ovat sellaisenaan.
- Miten zazenin harjoittaminen on näkynyt sinun omassa elämässäsi?
Minusta on tullut vähän parempi kuin aiemmin.
Parhain terveisin Gudo Wafu Nishijima.
* Gudo Nishijima on Brad Warnerin edesmennyt opettaja
Kirjoittanut Brad Warner 18.4.2006.
Hardcore Zen Suomi 