Eilisiltana kävin kylässä parin kaverini luona Los Angelesin takamailla Woodland Hillsissä, tunnetussa laaksossa, jota paikalliset kutsuvat lyhyesti nimellä Valley. Kotimatkallani laitoin radion päälle ja sieltä tuli Love Line –keskusteluohjelma. Vieraana oli Tommy Chong kuuluisasta komediaduosta Cheech & Chong.

Chong oli joutunut äskettäin pidätetyksi. Nyt hän jakoi kokemuksiaan kuuntelijoille. Chong oli antanut laittaa kuvansa huumepiipun koristeeksi ja siitä eivät viranomaiset olleet oikein tykänneet. Juontaja kysyi suunnilleen että ”Kaduttaako?” tai jonkun samantapaisen kysymyksen. Tommy vastasi: ”Ei. Voit oppia vain virheistäsi. Onnistumisista et opi ikinä mitään.”

Minusta kommentti oli loistava. Se sopii erityisen hyvin tässä blogissani viime aikoina paasaamaani aiheeseen. Kun ihmiset tekevät jotain meditaation tapaista harjoitusta, esimerkiksi zazenia, useimmat heistä toivovat onnistuvansa harjoituksessaan. Skientologiaa tai muita meditaatioita harjoittavat ystävämme takaavat heidän tekniikkojensa tuovan menestystä ja onnistumisia. Kelvollinen zen-opettaja ei koskaan lupaa mitään sen suuntaistakaan. Itse asiassa, jos väännät Tommy Chongin kommentin buddhalaiseen muotoon, voisit sanoa että onnistumisen todellisuutta vastaava määritelmä on mikä tahansa kokemus, josta et opi mitään arvokasta.

Määrittelemme kokemuksemme onnistuneeksi, jos se vastaa ennakko-odotuksiamme. Ensin kuvittelemme jonkinlaisen lopputuloksen jonka haluamme saavuttaa, ponnistelemme suunnitelmamme mukaan ja lopussa saamme jotain mitä toivomme. Pari kuukautta sitten ostin Billiken-Shokain valmistaman Godzilla-pienoismallin, seurasin rakennusohjeita ja – dadaa – valmis hahmo istuskelee tätä nykyä lipastollani. Hirviön kädet eivät asetu kovin nätisti paikoilleen, hampaiden maalaus ei onnistunut ihan niin kuin toivoin, mutta olen koko lailla tyytyväinen, että sain projektin valmiiksi.

Onnistumisen määrittely tällä tavoin soveltuu moniin tilanteisiin, mutta ei lainkaan zen-harjoitukseen. Se on todella harmi että niiiiiiiin suuri joukko ihmisiä retkahtaa ajattelemaan samalla lailla harjoituksessaan onnistumisesta, koska koko jutun idea menee heiltä kokonaan ohi. Usein käy niin, että surkeilta tuntuneet hetket harjoituksessasi ovatkin arvokkaimpia ja toimivalta tuntunut zazen onkin jälkeenpäin osoittautunut täysin harhautuneeksi.

Zazen-harjoituksessa opiskelet hiljaa ja huolellisesti kaikkea mitä sattuu tapahtumaan harjoituksesi hetkellä. Enkä tarkoita opiskelulla asioiden älyllistä pohtimista. Opiskelet itseäsi sallimalla itsesi olla juuri sitä mitä olet – ilman vähäisintäkään pohtimista. Pohtiminen on vain haitaksi. Se häiritsee. Jopa hengityksesi havainnointi harhauttaa sinut pois harjoituksestasi. Millainen tahansa yritys mielenrauhan, selkeyden, valaistumisen, havahtumisen, avautumisen tai muun tavoitteen saavuttamiseksi yksinkertaisesti estää todellisen harjoituksen toteutumisen.

Kirjoittanut Brad Warner 24.8.2006 (Alkuperäinen otsikko Tommy Chong)